Aika kultaa muistot
Voi perjantai. Ihana, ihana, perjantai. Mutta… Alkoiko jollain toisellakin verenpaineet nousemaan black fridayn vuoksi? Ymmärtäisin kyllä, jos kyseessä olisi vain tämä yksi päivä, mutta koko viikko?! Olen poistanut tuskaisena sähköpostistani sitä järkyttävää mainostulvaa. Huh. Välillä tuntuu, että tämä kulutus on saanut aivan järjettömät piirteet ja en edes mene siihen, mitä ajattelen joululahjoista… No mutta, minun perjantaini on pink friday.
Kuvissa on uusin tauluni, maanläheisisiä sävyjä ja herkkää vaaleanpunaista.
Kun maalaan, olen hiljaa ja uppoutunut omiin ajatuksiini. Välillä huomaan lipuneeni menneisyyteeni ja ajattelevani asioita, joita olen kokenut – niitä hyviä ja huonoja. Mietin, mitkä hetket ovat olleet niitä onnellisimpia ja miten olenkaan selvinnyt niistä huonoimmista hetkistä, vaikka silloin siltä ei ole tuntunutkaan. Kaiken sen jälkeen mietin, pystynkö kokemaan sitä samaa, joskus tuntemaani järisyttävää onnellisuutta uudestaan ja sitä, miten vahva minusta on tullut elämän, välillä hieman kivikkoistenkin polkujen jälkeen. Kaikella on siis selkeästi ollut tarkoituksensa ja luotan edelleen siihen, että asioilla on tapana järjestyä.
Sen vuoksi taulu sai nimekseen ”Aika kultaa muistot”.
Taulut ovat vähän niin kuin elämä, useista kerroksista muodostunut kokonaisuus. Se, millaiseksi haluat sen muodostuvat, pystyt vain sinä itse vaikuttamaan. Ehkä sen vuoksi minä tätä teen, kerros kerrokselta. Siirryn seuraavaksi työhuoneeni puolelle viettämään perjantai-iltaa ja uppoudun näiden sävykerrosten ihmeelliseen maailmaan. Tänään sävynä ei ole musta, vaan jotain ihan muuta.
Ihanaa viikonloppua!
