Moikka! Miten teidän kesä on mennyt? Minun lomani on juuri ylittänyt puolivälin ja tällä hetkellä hymyilyttää. Taisin tuoda auringon mukanani Italiasta, sen verran lämmin viikko näyttäisi tulevan. Tosin, juuri kun nautin aamupäiväkahvejani terassillamme, sadekuuro yllätti, eh. Ennen lomani alkua, teimme
Heippa, kuinka juhannus sujui? Toivottavasti mukavissa merkeissä! Me saimme nauttia upeasta auringonpaisteesta sekä ystävien seurasta ja rantasaunakin valmistui sopivasti juhannusjuhlijoiden käyttöön. Pieniä viimeistelyjä täytyy vielä tehdä ja kaminakin on asentamatta, mutta muuten rakennuksen sisäpuoli alkaa olemaan melko valmis.
Minun lempikukkaseni - juhannusruusu. Tänä vuonna ruusupensas suorastaan räjähti kukkaan ja eräänä pimenevänä kesäiltana hipsin puutarhassamme kameran kanssa ikuistamassa tätä näkyä. Vielä kun voisin välittää huumaavan tuoksun näiden kuvien kautta. Oikein hyvää, iloista, lämmintä ja turvallista keskikesän juhlaa
Minulla on tunnustettavaa - olen hullu tuolinainen. Meillä on tuoleja talon jokaisessa huoneessa, jokaisessa nurkassa, vintillä ja nyt jopa saunarakennuksen vintillä. Silmäilin tässä taannoin huutokaupan tarjontaa ja totesin puolisolleni, että onpa hienot tuolit, mutta ei osteta, koska ei tarvita. Kuinka
Pyörähdin tässä taannoin Ikealla. Mokomat olivat laittaneet kevään uutuudet niin houkuttelevasti esille, että katseeni kulkeutui savipurkeista kohti tätä sohvaa ja pysähtyi siihen. Tämän puusohvan muotoilu henkii 50-lukua, mutta se on kuitenkin omalla viehättävällä tavalla moderni.
Muutama viikonloppu on mennyt näissä merkeissä. Puita kaatui, runkoja pätkittiin, pätkiä halottiin ja halkoja pinottiin. Oli puusavottaa, risusavottaa, jälkien siivoamista ja kaatopaikkakuormia. Vanhat puut olivat vaarallisesti talomme sekä rantarakennuksen välissä. Ne saatiin turvallisesti kaadettua ennen seuraavaa myrskyä, kun apuna olivat
Tällä kertaa taulussa on häivähdys kultaa sekä viileän harmaan sävyjä. Minua aina hieman harmittaa, kun näiden kuvien kautta taulut eivät oikein pääse oikeuksiinsa. Kuvat jotenkin kadottavat taulujen moniulotteisuuden. Liekö vika kuvaajassa vai heikossa kamerakalustossa. Itse veikkaan
Aamut ovat minulle inspiroivinta aikaa. Herään viikonloppuisinkin ihan hurjan aikaisin, tänä aamuna tosin joutsenet herättivät. Aamuissa on sellainen tietynlainen tunnelma, saan työskennellä omassa rauhassa, itsekseni. Keitän pannullisen kahvia, laitan musiikin soimaan ja aloitan maalaamisen. Siinä omien ajatusten keskellä tulee mieleen
Voi että. Täällä sitä kirjoittelen uudistuneilla (ja hieman keskeneräisillä) sivuillani. Päätin jo jokin aika sitten, että jos vain mahdollista, tartun tähän urakkaan pääsiäisenä ja niinhän minä sitten tein. Kevät on muutenkin uuden ja varsinkin uudistumisen aikaa. Vaikka koodaaminen ei olekaan
Minun on pitänyt tehdä tämä muutos jo kauan aikaa sitten, mutta erilaisten tekosyiden vuoksi sain sisäisen koodaajani patisteltua hereille vasta nyt. No oikeasti olen ollut niin kiireinen, että olen tietoisesti lykännyt tähän asiaan paneutumista. Eihän nämä sivuni vieläkään täysin valmiit