Ihana kirpparilöytö ja eräästä siirtyneestä unelmasta
Jos olisin sisustussuunnittelija, penkoisin asiakkailleni kirppareita ja vanhan tavaran liikkeitä. Kunnostaisin ja verhoilisin huonekalut sisustukseen sopivaksi. Ompelisin verhot ja tyynynpäälliset. Tapetoisin ja maalaisin. Suunnittelisin tilaan taidetta. Tekisin tämän kaiken ilolla ja täydellä sydämelläni. Siinä yksi unelmani, jota olin jo toteuttamassa, mutta eteen tuli yllättäviä ”vastoinkäymisiä”. Tästä lisää postauksen lopussa…
Ihana kirpparilöytö
Löysin kaksi vanhaa lasista plafondia paikalliselta kirpputorilta. Kuvissa on vain toinen näistä kaunokaisista. Näille on jo paikka valmiina – veranta. Olen suunnitellut verannan remonttia ja ajattelin aloittaa sen keväällä, kunhan ilmat vähän lämpenevät. Veranta on alkuperäisessä asussaan, ulko-ovi on uusi, mutta muuten seinillä on pinkopahvit ja vanhan lankkulattian kaivoin esiin muovimaton ja levytyksen alta.
Suunnitelmissa on uusia seinäpinnat, mahdollisesti hankin ikkunoihin lämpölasit, hion vanhan lankkulattian ja käsittelen sen, sekä nikkaroin suunnittelemani kiintokalusteen. Myös sähköasennuksia tilassa täytyy uusia. Tällä hetkellä korkealla seinällä (verannan katto on vino ja toinen seinä noin 3 metriä korkea) on yksi lähestymiskytkimellä toimiva ruma plafondi. :) Sille seinälle nämä lasiset valaisimet pääsevät, kunhan sen aika on. Seinästäkin olen suunnitellut hieman erilaisen perinteisen maalipinnan sijaan, mutta tästä lisää sitten keväämmällä.
Siirtynyt unelma
Mietin, että kerronko tästä, mutta samapa tuo on kertoa. Olin aloittamassa viime syksynä sisustussuunnittelijan opintoja. Minulla oli jo kaikki suunnitelmat valmiina, mutta sitten tuli korona, joka siirsi koulutuksen aloitusajankohtaa. Sitten minulle tuli yllättäviä ja minun mittakaavassani suuria investointeja (työtila, sen remontti ja iMac) ja niinpä päätin siirtää unelmaani hieman tuonnemmaksi. Sisustussuunnittelijan koulutus on kuitenkin melko arvokas ja minun itsenäinen talouteni ei kovin montaa tuhansien eurojen investointeja kestä samanaikaisesti. Harmittaa, mutta jotenkin nämä vastoinkäymiset alkavat olemaan uusi normaali.
Pidän itseni kehittämistä tärkeänä ja olenkin opiskellut työn ohella erilaisia YAMK:n kursseja. Tammikuussa aloitan myös vuoden verran kestävän diplomikoulutuksen, josta on hyötyä ammatilliselle osaamiselleni. En siis anna vastoinkäymisten lannistaa, vaan pyrin aina mukautumaan vallitsevaan tilanteeseen ja uskon, että kaikella on aina jokin tarkoitus. Minusta ei pitänyt tulla sisustussuunnittelijaa vielä, tulevaisuudessa ehkä.
Mikään ei silti estä minua suunnittelemasta omaa kotiani ja toteuttamasta näitä asioita, joita rakastan tehdä. Voisin nähdä itseni oikein mainiosti sellaisten töiden parista, joita alussa mainitsin. Ehkä vielä joku päivä…
