Italia – Padova
Heinäkuisesta lomastamme tuntuu olevan ikuisuus ja muistinkin tässä, että en ole kertonut täällä kesälomamme päätepysäkistä, Padovasta.
Halusimme nähdä Venetsian, mutta emme halunneet majoittua siellä, joten 40 kilometrin päässä oleva Padova vaikutti oikein mainiolta vaihtoehdolta. Vietimme Padovassa reissumme viimeiset viisi päivää, tässä ajassa ehdimme nähdä kaupunkia ja käydä vielä paiväseltään Venetsiassakin.
Padova on vanha yliopistokaupunki, jossa itse Galileo Galilei on toiminut professorina. Kaupungissa asuu siis paljon opiskelijoita ja tämä näkyi myös katukuvassa, Padovan ilmapiiri oli nuorekas. Padovan keskusta on verrattain pieni, joten ensimmäisen päivän aikana olimme saaneet hyvän kuvan sen tarjonnasta. Keskustassa on kolme aukiota Piazza della Frutta, Piazza della Erbe ja Piazza dig Signori. Näillä aukioilla on aamuisin markkinat ja siestan ajaksi aukiot tyhjentyvät. Illalla aukiot taas täyttyvät ravintoloiden pöydistä ja baarit aukaisevat ovensa.
Olemme saaneet parasta palvelua Italiassa, heidän tyyli on rento sekä ystävällinen. Padovasta löytyykin kohtuuhintaisia ja hyviä ravintoloita. Kävimme eräässä ravintolassa kahdesti. Ensimmäisellä kerralla tarjoilija jututti meitä ja saimme lempinimen Finlandia. Kun seuraavan kerran menimme syömään, tarjoilija huudahti jo kaukaa: ”Finlandia!” ja toi yllätykseksemme eteemme keittiön tervehdyksen, bruschetat. Minun sydämeni oli valloitettu, heti ensi puraisulla.
Kuten kerroin aikaisemmin, italiaiset syövät myöhään illalla ja silloin syödään paljon. Alkuruokana toimii yleensä lautasellinen pastaa, jonka jälkeen syöminen vasta aloitetaan. Usein, kun me olimme jo lopettaneet ruokailun, joskus yhdeksän, kymmenen aikaan, ravintola vasta alkoi täyttymään muista ruokailijoista.
Veneton alueen merkkijuoma on spritz. Spritz on joko Aperol tai Campari pohjainen drinkki, johon tulee lisäksi proseccoa sekä kivennäisvettä. Juomaan laitetaan myös appelsiiniviipale sekä oliivi. Tuollainen Aperol spritz taisi olla noin 3 euroa ja jokaisen juomatilauksen kylkeen tuli kulhollinen sipsejä tai muutama bruschetta. Jos shoppailun lomassa tarvitsee virkistystä tai lisää virtaa, niin suosittelen istahtamaan alas ja valitsemaan listalta spritzit, on se niin hyvää…
Minua ihan nauratti, miten monesta eri värisestä vespasta sain otettua kuvan. Olisi pitänyt ottaa tavoitteeksi ikuistaa koko väriympyrä, niin paljon niitä näkyi katukuvassa. Muutenkin kaupungin arkkitehtuuri oli kaunista. Hieman erilaista, kuin mihin olen aikaisemmin tottunut. Jos vaikka vertaa esimerkiksi Prahan koristeellisuuteen, niin Padovan rakennukset olivat hieman yksinkertaisempia. Toki rakennuksista löytyi myös upeita yksityiskohtia, kuten kattomaalauksia ja esimerkiksi kauppahalli muistutti kovasti Krakovan kauppahallia.
Meidän päivämme kuluivat, niin kuin lomalla niiden kuuluukin kulua; kiertelimme ja katselimme, istahdimme spritzille, kävimme kevyellä lounaalla ja teimme ostoksia. Nautimme olostamme, kiireettömyydestä, siitä että ei tarvitse suunnitella mitään. Padovassa on kaksi isompaa tavarataloa sekä jonkin verran merkkiliikkeitä, mutta en minä sinne pelkästään ostosmatkalle lähtisi. Toki en tiedä, onko Padovan ympärillä outlet-myymälöitä, mutta ne nyt eivät tällä reissulla olleet ensimmäisenä mielessä. Alennusmyynnit olivat käynnissä, joten kyllä sieltä kuitenkin jotain löytöjäkin teki.
Muuten keskityin nauttimaan tuosta tunnelmasta. Olihan kyseessä kuitenkin täysin erilainen kohde, kuin Riva del Garda, jossa vietimme loman ensimmäisen viikon. Hyppäsimme kauniiden maisemien ja hiljaisuuden keskeltä, aitoon italialaiskaupunkiin, jossa vilskettä riitti. Paitsi siestan aikaan, silloin mikään tai kukaan ei liikkunut koko kaupungissa.
Padovassa on myös yksi Euroopan suurimmista aukioista, Prato della Valle. Aukio on vaikuttava, keskellä solisee suihkulähde ja ympärillä on toinen toistaan upeampi patsas, kutsuisin aukiota melkeinpä patsaspuistoksi. Todella, todella hieno nähtävyys! Puistossa olikin paljon nuoria viettämässä aikaa ja ihmiset istuskelivat puiden alla viltteineen. Aukio on myös kaikkien tapahtumien keskipiste ja siellä on lauantaisin valtavat markkinat. Me saavuimme kaupunkiin sunnuntaina, joten ne jäivät meiltä tällä kertaa näkemättä.
Sellaiset muistot Padovasta. Hyvät ja lämpimät muistot, Italiassa oli kuumin helleaalto sitten 40 vuoteen. Viimeisenä iltana kävelimme Padovan keskustassa ja juttelimme niitä näitä. Minun takaani kuuluu kysymys; ”Anteeksi, oletteko te suomalaisia?” Kysyjä oli italialainen rouva. Hän kertoi, että hänen miehensä on suomalainen ja vaihdoimme muutaman sanan. Hän siis puhui oikein sujuvaa suomea! Padovassa ei kuulemma kuulu ikinä suomenkieltä ja siksi hän oli hieman hämmentynyt, että mistä nuo suomalaiset ovat löytäneet tiensä tänne?
Italia on ihana maa, se nousi ykköseksi kaikista Euroopan kohteista, joissa olen käynyt. Eteläosa on vielä näkemättä (niin ja Rooma), joten onneksi on vielä syy lähteä joku päivä tuonne takaisin.
Minun krooninen matkakuumeeni alkoi taas nousemaan, olen siis ollut paikoillani, täällä Suomessa, ihan liian kauan. Marraskuun mukanaan tuoma synkeys kolkuttelee jo oven takana (kellojakin siirretään viikon kuluttua, kääk) ja tiedän, että selvitäkseni pimeästä talvesta ja muutenkin kiireisestä arjesta, tarvitsen pienen tauon. Minne suuntaamme seuraavaksi ja milloin, sitä emme vielä tiedä. Yksi kesälomaviikko on kuitenkin jemmassa ja sen vietämme taas jossain päin Eurooppaa. Kohde on vielä tuntematon, mutta jotain olemme jo suunnitelleet…
Niin ja pelkästään tieto siitä, että edes jotain on jo suunnitteilla, lohduttaa. Tästä(kin) tulevasta kaamoksesta siis selvitään! :)
Nyt toivotan ihanaa viikonloppua!
