Itseilmaisun mitätöinti tappaa orastavan luovuuden
Jos jotain hyvää tämä eristäytyminen on saanut aikaan, on se ihmisten hakeutuminen luovien asioiden pariin. Olen ollut niin innoissani jokaisesta kuvasta tai tarinasta, jossa henkilö jakaa omia kokemuksiaan ja taiteellisia tuotoksiaan tai kertoo, että on aloittanut jonkun luovan harrastuksen. Oli tämä uusi harrastus sitten neulominen, maalaaminen, savi- ja puutyöt tai vaikka kitaran soittaminen. Minusta on myös mahtavaa se, että vaikuttajat ja bloggaajat ovat jakaneet omia luovia hetkiään omissa kanavissaan ja tämä on varmasti madaltanut monen kynnystä hakeutua samojen harrastusten pariin.
Kun ajat ovat muutenkin varsin haastavat, kaikki positiivista energiaa nostava tekeminen on varsin tervetullutta. Minusta on lohdullista, että jokainen meistä voi löytää itsestään piileviä taitoja ja kykyjä ja sitä kautta löytää tekemisen sekä luovuuden ilon. Se ei ole keneltäkään pois.
Tästä luovuudessa ja itseilmaisussa on nimenomaan kyse – se antaa tekijälleen positiivisen tunteen siitä, että hän tekee itselleen uutta asiaa ja tuottaa samalla jotain uniikkia. Ja välittämättä kenenkään mielipiteistä, hän kokee olevansa hyvä siinä, mitä tekee. Pelkästään onnistumisen tunne nostaa yksilön itseluottamusta huimasti ilman, että hänen tarvitsee saada tekemisistään palautetta ulkopuolelta.
Kaikki luova työ ja sen tulos, ovat kuitenkin alttiita kritiikille, vaikka sitä ei edes välttämättä odota saavansa. Moni on kerännyt kauan rohkeutta siihen, että jakaa esimerkiksi oman, hyvillä mielin tuotetun työnsä tulokset sosiaalisessa mediassa. Taide ja kritiikki kuuluvat yhteen ja jokaisen pitää pystyä ottamaan sitä vastaan, mutta harrastuksen ja sen myötä syntyneiden luovien tuotosten arvostelu ja vähättely, menee minusta jo hieman ala-arvoiseksi. Harrastelijan mieli ei ole ”koulutettu” ottamaan vastaan kritiikkiä ja sellainen saattaa aiheuttaa todella ikäviä tunteita ja mielipahaa tekijässä.
Ennen kuin kritisoit mieti, kannustatko mielipiteelläsi luovien alojen harrastamiseen vai lyttäätkö sillä mahdollisuuden itseilmaisuun sekä orastavaan luovuuteen?
Tämä aika tuntuu muutenkin olevan herkkä mielipiteille ja mielestäni kovin kärkkäät ajatukset kannattaisi jättää sanomatta. Niistä harvoin kun on seurannut mitään hyvää… päin vastoin, yleensä lopputuloksena on pelkästään paljon mielipahaa. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että kärkkäimmin mielipiteitään jakaa ne, jotka kokevat jäävänsä jollain tavoin alakynteen. Oli se sitten kateellisuutta tai muuten vain oman pahan olon purkamista.
Itse haluan puolustaa jokaista, joka on hakeutunut ensimmäistä kertaa tai pitkän tauon jälkeen jonkun luovan tekemisen pariin. Kannustan jatkamaan sitä, mitä ikinä se onkin ja mikäli lahjakkuutesi huomataan, ole ylpeä siitä, olet todellakin ansainnut sen.
Seuraavan kerran, kun näet jonkun tekevän jotain luovaa tai esittelevän omia luovia tuotoksiaan – älä kommentoi tai ota kantaa negatiivissävytteisesti, saatat tehdä todella merkittävää ja kauaskantoista tuhoa tämän henkilön itseluottamukselle.
