Kun minun piti kirjoittaa kesäkodista ja sisustamisesta…
Minun piti kirjoittaa kepeästi kesäkodista ja sisustuksesta. Siitä, kuinka kodissani ei ole tapahtunut suuria muutoksia sen jälkeen, kun purin viimeisenkin muuttolaatikon. Siitä, kuinka pienillä asioilla voit vaikuttaa kodin viihtyisyyteen, vaikka itse koti ei tuntuisikaan omalta. Siitä, miten tämä koti on minulle vain väliaikainen pysähdyspaikka, sekoitus työhuonetta ja tukikohtaa. Siitä, kuinka mietin nykyisessä kodissani seuraavaa siirtoani, vedän henkeä ja tuumailen. Mutta ei, päätinkin kirjoittaa ihan jostain muusta. Nimittäin siitä, kuinka mahtavaa tämä elämä on.
Ajatus tähän postaukseen lähti siitä, kun luonani kävi asiakkaita katsomassa keskeneräistä taulua.
Olen viime aikoina pohtinut melko syvällisiä asioita – unelmiani, tulevaisuuttani ja ehkä hieman ikävöinytkin. Nämä asiat ovat kieltämättä olleet päällimmäisenä mielessäni ja näiden asioiden ympärillä myös käymäni keskustelut ovat pyörineet. Oikeastaan ajatus tähän postaukseen lähti siitä, kun luonani kävi asiakkaita katsomassa erästä keskeneräistä taulua. Tiedättekö, minä stressasin sitä asiaa melkoisesti. Jotenkin tuntui hassulta pyytää asiakkaita katsomaan taulua nuhjuiseen vuokra-asuntooni, ei työhuoneelle tai erilliseen työtilaan. Tapaaminen meni kuitenkin hyvin ja taas sain huomata, miten ihania asiakkaita minulla on. <3 Silti jotenkin koen, että varsinaisen työtilan puuttuminen syö uskottavuuttani. Tämä ajatus saattaa olla oman pääni sisällä, mutta niin, toisaalta tottahan se on. Totta on myös se, että en tällä hetkellä oikein pysty tekemään tälle elämäntilanteelleni mitään. Lillun tässä väliaikaisuudessa vielä jonkin aikaa.
Moni unelmani on toteutunut, koska olen ollut kärsivällinen ja tehnyt niiden eteen töitä. Matkalla on ollut myös pettymyksiä, rajujakin sellaisia.
Sitten aloin miettimään sitä, kuinka moni unelmani on täyttynyt. Aikaa ne ovat vieneet, mutta ne ovat kuitenkin täyttyneet, koska olen ollut kärsivällinen ja oikeasti tehnyt niiden asioiden eteen töitä. Toki matkalla on ollut myös pettymyksiä, rajujakin, mutta jotenkin olen luottanut siihen, että niilläkin on jokin tarkoitus. Pettymykset vain muuttavat elämän suuntaa ja ne saavat yrittämään sekä tavoittelemaan unelmia entistä hanakammin. Olen myös huomannut, että menetettyjen tai saavuttamattomien asioiden tilalle tulee jotain uutta, aina. Kun ympärille tulee tilaa, se täyttyy itsestään, eihän elämä muuten voisi olla täyttä.
Itse suhtaudun pettymyksiin avoimesti, annan tunteiden tulla ja käyn ne läpi. Tieto siitä, että ne tunteet ovat vain väliaikaisia, helpottaa niiden käsittelyä. Sitten kun se työ on tehty, mieli on kirkkaampi ja näin on helpompi alkaa miettimään uusia vaihtoehtoja – muuttamaan sitä suuntaa, koska sinulle on juuri vapautunut uutta tilaa.
On muuten ihana huomata, kuinka omat ajatukseni saavat muut inspiroitumaan ja juuri näistä asioista saan usein viestejä. Tästäkin edellä mainitusta asiasta sain viestiä ja tämä sai minut miettimään sitä, kuinka taustat, eletty elämä, ikä ja kokemukset muokkaavat meitä. Olen usein joutunut pärjäämään yksin ja tämä on jättänyt jälkensä minuun. Vasta aikuisiällä olen rakentanut itselleni terveen itsetunnon. Kaiken sen tehdyn työn jälkeen on mahtavaa huomata, että sitä onkin yht’äkkiä kykeneväinen vaikka mihin ja myös muut huomaavat sen. Ehkä sen vuoksi olen niin avoimesti onnellinen. Tämä varmasti ärsyttää joitain, mutta toisaalta, miksi onnea pitäisi piilottaa? Kaikkien koettelemuksien jälkeen olen aidosti kokenut sen, että tämä elämä on oikeasti ihan mahtavaa, kun muistaa keskittyä oikeisiin asioihin. Jos vaan kykenen omalla esimerkilläni auttamaan muita, niin todellakin teen sen.
Moni asia elämässäni on tällä hetkellä väliaikaista, en tiedä mitä esimerkiksi syksy tuo tullessaan. Voi olla, että jään tai lähden, jatkan unelmieni tavoittelua tai muutan suuntaa. Ehkä lähden rakentamaan täysin toisenlaista uraa. Ehkä minulla on se oma työhuone, ehkä ei. Ehkä minulla on oma yritys, ehkä ei. En tiedä vielä ja sehän tässä onkin niin jännää. Minulla on vain vaihtoehtoja, mahdollisuus valita uusi suunta. Olla oman elämäni super girl.
