Maanläheisiä sävyjä – uusi taulu.
Vilautin tätä taulua jo eilen tuolla Instagramin puolella. Tällä kertaa maanläheisten sävyjen kaverina on mustaa. Aika jyrkkiä sävyeroja, mutta jotenkin tuolloin taulua maalatessani, nuo sävyt tuntuivat hyvältä juuri tuollaisena. Minulta on kysytty useasti, mistä ammennan inspiraation maalauksiini. Sanotaanko näin, että hahmotan mielessäni valmiin taulun ja mietin myös sävypaletin. Sitten lähden kerros kerrokselta hakemaan tuota mielessäni olevaa valmista maalausta. Harvoin lopputulos on täysin sellainen, kuin ajattelin ja sävytkin saattavat hieman muuttua siinä matkan aikana. Joskus käy myös niin, että valmis maalaus ei tunnukaan valmiilta ja laitan sen lepäämään muutamaksi päiväksi tai jopa viikoksi. Tauon jälkeen palaan siihen ja annan sille uuden mahdollisuuden.
Minulle on todella tärkeää se, että saan keskittyä työskentelyyn kerralla pidemmäksi aikaa. Ehkä olen hieman introvertti ja kaipaan rauhaa sekä hiljaisuutta oman pääni sisällä, mutta hassuinta on se, että kuuntelen aina, siis ihan aina musiikkia. Silloin pystyn keskittymään parhaiten. Musiikki ikäänkuin vie mukanaan, sillä on ihan hurja voima ja sen vaikutus näkyy myös maalauksissani.
Joulu oli kyllä ihanan lempeää aikaa, sain ladata rauhassa akkuja tulevan vuoden koitoksia varten. En ajatellut viikonlopun aikana juurikaan työasioita ja siveltimiin tartuin eilen. Olo on levännyt ja nyt tuntuu siltä, että voisin sulkeutua työhuoneeseeni tunneiksi. Jatkan tässä inspiraatiokuplassa elämistä vielä tämän päivän ajan, sitten on kyllä pakko palata sivistyksen pariin. Tämä viikko on muutenkin lyhyt, joten arkeen laskeutuminen käy luultavasti melko pehmeästi. Sitä paitsi, uusi vuosi kolkuttelee jo ovella ja loppuviikko meneekin suunnitellessa viikonlopun rientoja. Ihanaa saada pitkästä aikaa ystävät saman katon alle.
Mutta kivaa keskiviikkoa, minä sulkeudun kuplaani kahvikupposen kera. :)
