Myrskyisiä sävyjä ja kuulumisia
Huih, olipas kiva miniloma tai oikeastaan paremminkin pidennetty viikonloppu. Vietin viikonlopun Helsingissä, vein taulun ihanalle Hannalle (tästä kerron lisää myöhemmin), tapasin ystäviäni ja pyörähdin Lenny Kravitzin konsertissa. Ostin liput konserttiin joskus vuosi sitten ja nyt sitten odotus palkittiin… Ja olihan se aivan huikea kokemus! <3
Muutoin viikonloppu meni ihan liian nopeasti. Tuntuu, että minulla ei ihan hetkeen ole ollut noin vilkasta sosiaalista elämää, sen verran alkoi viestejä tulemaan, kun ilmoitin olevani Helsingissä. Ehdin kyllä näkemään ystäviäni, mutta osan kanssa tapaaminen jäi seuraavaan kertaan. Aika ei taaskaan riittänyt kaikkeen, mutta kivaa oli, se on pääasia. Seuraava reissu onkin jo suunnitteilla…
Niin. Täytyy myöntää, että se jokin selittämätön kaipuu taas heräsi sisälläni. Tiedän samalla, että jollain tapaa ehkä romantisoin ajatusta siitä, että uusi alku, täysin uusilla kulmilla toisi elämääni sitä kaipaamaani erilaista sisältöä. Tiedän sen, että se uutuuden viehätys, jota ehkä jollain tapaa haikailen, on katoavaista ja jossain vaiheessa arki olisi täysin samanlaista kuin nyt, ellei kiireisempääkin. Tiedän myös sen, että en olisi tässä vaiheessa valmis suuriin muutoksiin. Elämässäni tapahtuu nyt sen verran paljon asioita, että kaiken tämän kiireen keskellä haluan keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. En tiedä millaiseksi ajatukseni muotoutuvat, kun kiireet ovat ohi… Sen näkee sitten.
Viikonloppu muissa kuvioissa sekä ulkopuolisten näkökulmat erilaisiin asioihin toi hieman perspektiiviä omaan tekemiseeni. Toisaalta olen supervarma siitä, mitä haluan tehdä ja mitä haluan saavuttaa, mutta samalla jarruttelen itseäni. Silti en pääse eroon ajatuksesta, että edessä voisi olla jotain ihan muuta. Joitain uusia mahdollisuuksia ehkäpä… Niin, tähän kaikkeen liittyen, tällä viikolla Habitareen liittyvät suunnitelmat käynnistyvät. Jännittää ja samalla olen todella innoissani. Tästä kaikesta, muun muassa uudesta yhteistyöstä, kerron pian lisää!
Kuvissa esiintyvä taulu on tilaustyö, jonka toteutin melkoisen kiireisellä aikataululla. Onneksi minulla oli yksi keskeneräinen taulu varastossa, joka vastasi asiakkaan toiveita. Muuten näin suuren taulun toimittaminen noin kuukauden aikataululla on melkeinpä mahdotonta pelkästään värikerrosten vuoksi. Öljyväri kun vaatii sen oman aikansa kuivua, että taulun maalaamista voi jatkaa. Tässä tapauksessa keskeneräinen taulu oli tosiaan siinä vaiheessa, että tavallaan pohjatyöt oli jo tehty ja taulun ilmettä pystyi vielä muokkaamaan asiakkaan toiveiden mukaan. Mikä tärkeintä, asiakas oli tyytyväinen lopputulokseen. :)
Aurinkoista viikkoa sinulle! <3
