Saunomisen ihanuus, mäntysuovan tuoksu ja uusi penkki
Minulla on tapana pestä saunan lattian aina mäntysuovalla, ihan vaan sen tuoksun vuoksi. Mäntysuopa = kesä.
Saunassamme on nyt saunottu reilun vuoden verran ja edelleen kaikki toimii moitteettomasta. Niin no, miksi ei toimisi? Paksut lankkulauteet ovat pysyneet paikoillaan, pientä puun luonnollista elämistä lukuunottamatta. Kiuas on osoittautunut ehkäpä parhaaksi hankinnaksi koskaan, vaikka totta puhuen alussa kauhistelin sen hintaa. Remonttibudjetista siihen lohkaistiin vähän suurempi pala ja nyt täytyy todeta, että hyvä niin. On se vaan niin huippu. Saunalla on sen verran kokoa, että pienemmällä kiukaalla sitä olisi saanut lämmitellä tuntikausia.
Löyly- ja pesuveden kantamista.
Löylyhuoneen uusin tulokas, puolisoni nikkaroima penkki.
Vaikka saunassa on sähköt, lyhdyt ovat riittävä valonlähde pimeisiin iltoihin.
Myös materiaalivalinnat ovat osoittautuneet sellaisiksi, joihin emme taida kyllästyä. Miltei musta seinä sekä lattia eivät tunnu yhtään liian synkältä, päinvastoin. Muutenkin koko rakennuksessa on sellainen mökkimäinen/beach house tunnelma – juuri sellainen, jota lähdin alunperin hakemaan. Tällaiseen vanhaan rakennukseen olisi mielestäni silkkaa hulluutta laittaa valkoisia lauteita tai led-valoja, vaikka ne niin kovin trendikkäitä ovatkin.
Sisäsauna ei herätä minussa suuria tunteita, mutta tämä ulkosaunassa saunominen on minulle miltei rituaali. Puukiuas tuottaa niin pehmeät löylyt, että saunassa voi vain oleilla ja rentoutua. Sellaiset ”pää polviin” löylyt eivät ole minun juttuni ollenkaan, löylyihin mennään hengailemaan. Usein otan myös bluetooth -kaiuttimen mukaan ja laitan Spotifyn soittolistat soimaan taustalle, välillä taas tarvitsen vain hiljaisuutta ja palavan puun ritinää. Nyt syksyn tullen, pimeät illat tekevät saunomisesta entistä rentouttavampaa, kynttilän valo luo kivan hämyisän tunnelman.
Kivaa viikon aloitusta!
