Tällä hetkellä hymyilyttää…
Valo. Tämä aika vuodesta on minulle suunnattoman tärkeä. Rakastan tätä valoisuutta ja en malttaisi mennä illalla ollenkaan nukkumaan. Ihme kyllä, en ole aamulla normaalia väsyneempi, koska tämä valo. Viikonlopun helteet vielä kruunasivat tämän kutkuttavan kesäfiiliksen, kun kipsuttelin kotiin yön pikkutunneilla illan riennoista – ilman takkia! Se lämpö, ihan mahtavaa.
Sisko. Tärkein ihminen maailmassa. Olemme niin erilaisia, mutta silti niin samanlaisia. Vuosien jälkeen, olemme samassa elämäntilanteessa ja voi että, millaista vertaistukea olemmekaan antaneet toisillemme. Meidän suhteemme on erityislaatuinen. Voimme helposti puhua puhelimessa tuntien ajan. Yhdessä lauseessa voi olla kolme erilaista puheenaihetta ja silti molemmat pysyvät mukana, mistä asiasta keskustelemme. Pelkästä katseesta tiedämme mitä toinen ajattelee. Ajattelemme samaa asiaa yhtä aikaa, vaikka välillämme on satoja kilometrejä ja tästä välimatkasta huolimatta, vaistoamme heti, jos toisella on jokin hätänä. Soittelemme ja laitamme viestiä päivittäin, lähetämme toisillemme biisejä, jotka liittyvät johonkin yhteiseen muistoon ja jaamme todella huonon huumorintajun. Kuulostaa siltä, että kirjoitan tässä unelmakumppanista ja kyllä, tällainen helmi kun saapuisikin luokseni! :)
Ystävät. Asia, joka on korostunut viime aikoina. En olisi mitään ilman ystäviäni, en sitten yhtään mitään. Olen sitonut aikuisiällä lujia ystävyyssuhteita, jotka ovat ja pysyvät. Tämä ei ole ollut itselleni itsestäänselvyys. Välillä toki ystävyyssuhteetkin ovat joutuneet koetukselle, mutta aina kaikesta on selvitty puhumalla. Näin vuosienkin jälkeen minulla on hauskaa lähimpien ystävieni kanssa, voimme puhua toisillemme kaikesta ja ymmärrämme toistemme erilaisuutta. Ne hetket ovat parhaita, kun toinen aloittaa keskustelun ”No sinulle minä voin kertoa tästä, koska tiedän että ymmärrät…” Luottamus. <3
Unelmat. Olen tässä huomannut, että unelmien toteuttamisella on oma hintansa. Silti oloni on luottavainen. Eniten ehkä harmittaa vapaa-ajan vähyys ja välillä on vaan pakko kieltäytyä kaikesta kivasta. Toisaalta tiedän, että tämä on vain väliaikaista ja kaikkea kivaa on kyllä tiedossa myöhemminkin. Minulla on sellainen olo, että jotain todella ihanaa on ihan nurkan takana ja pelkkä aavistus siitä, saa minut hymyilemään. Samoin tieto siitä, että osastoni Habitareen suunnittelee ammattilainen, nostaa suupieliäni ylöspäin. Tästä kuulette pian lisää!
Loma. Otin ensi viikolle pari päivää lomaa, jotta voin keskittyä maalaamiseen, sen lisäksi kesälomani lähestyy. Suunnittelemattomuus tuntuu nyt todella hyvältä kaiken elämään sisältyneen suorittamisen jälkeen, saa nähdä mistä sitä löydän itseni. Loman lisäksi minua hymyilyttää kaikki ihanat kesätapahtumat, keikat ja festarit, joita järjestetään ihan kotikulmillani sekä lähestyvä juhannus! Siitä tulee niin hauska.
Rauha. Olen välillä kimpoillut ympäriinsä, ollut rauhaton sekä vaiheillut ja ikävöinyt. Nyt kuitenkin minulla on tunne siitä, että asiat kyllä järjestyvät ja että eipä tässä taida olla mitään hätää. Kunhan pidän mielessäni sen, että keskityn yhteen asiaan kerrallaan, niin kaikki hoituu kyllä omalla painollaan. Pitää vain uskaltaa luottaa siihen universumiin lujemmin.
Vapaus. Tähän liittyy myös tuo suunnittelemattomuus. Vuosien jälkeen, voin mennä ja tulla niin kuin minua huvittaa – ilman suunnitelmia tai velvoitteita. Voin hypätä junaan, laivaan tai lentokoneeseen tai olla hyppäämättä. Minä itse päätän, mitä teen. Ihan huikeaa.
