DEV - Noora Svärd Art - DEV

Rantasaunan julkisivun viimeistelyä – sokkelin kunnostus.

Vanhasta ei uutta saa, mutta hieman kauniimman kylläkin. Tässä pari ”ennen” -kuvaa. Vanha sokkeli oli osasta kohdasta halkeillut melko pahasti. Ihmekös tuo, koska betoni on suoraan maassa kiinni ja sieltä nouseva kosteus on vuosien saatossa tehnyt tuhojaan. Sokkelin ympärillä oleva maa kaivettiin pois, sokkeli paikattiin ja sammaleet puhdistettiin pois teräsharjalla. Sokkelin juurelle on tarkoitus laittaa suodatinkangas sekä soraa. Muutenkin rakennuksen ympärillä oleva maa pitää vielä kaivaa viettämään oikeaan suuntaan – rakennuksesta pois päin. Rinnetonttimme on siis monella tavalla haastava ja varsinkin keväällä lumien sulamisvedet tuppasivat jäämään rantarakennuksen sokkelin juurelle. Ensi keväänä ei ole enää sitä ongelmaa.

  

Sokkeli pinnoitettiin rouhepinnoitteella, jossa oli rouhe sekä maali samassa, maali oli sävytettävä. Minusta todella kätevä tuote, koska se ei vaatinut pohjustuksia, vaan alla oleva pinta harjattiin puhtaaksi. Kuten totesin, vanhasta ei uutta saa, mutta onhan tuo nyt hieman siistimpi, kuin aikaisempi sokkeli. Nyt kun rakennuksen ympäristö on myllätty, huomio kiinnittyy vielä enemmän itse rakennukseen. Kunhan rappuset ja terassi ovat paikoillaan, rakennusjätteet siivottu ja ruoho kasvatettu, näitä sokkelin pikkuvirheitä tuskin edes huomaa. Nyt toivotaan, että tuo rouhepinnoite kestää syksyn ja talven sääolosuhteet.

Ikkunoiden ja ovien päältä puuttuvat vielä koristelistat ja tietysti portaat ja terassi sekä laituri ovat vielä rakentamatta. Muuten julkisivu alkaa olemaan valmis. Vanhat ovet, jotka maalasimme viime kesänä, ovat eläneet sen verran, että pieni huoltomaalaus on näköjään paikallaan. Täytyy odotella, että remontti on lopullisesti ohi ja voin tarttua tällaisiin pikkuhommiin sitten viimeisenä. Olen tässä miettinyt, että mitenköhän sitä osaa olla, kun ei ole kokoajan jokin suurempi projekti kesken? Osaakohan sitä edes nauttia lopputuloksesta? Jos totta puhutaan, niin salaa toivon, että tämä keskeneräisyyden keskellä eläminen olisi vihdoin ohi. Kyllä niitä projekteja taas tulee ja mikäli minusta on kiinni, keksin kyllä niitä lisää.

Itse asiassa, sain älyttömän hyvän idean (omasta mielestäni), jonka haluan toteuttaa jossain vaiheessa talon sisälle. Vienosti esitin ideani puolisolle ja vastauksena oli täysi tyrmäys. Taitaa siitä ideasta tulla siis minun ikioma projektini… Eh.